Hirvikiväärin historiaa (1960 - 2008)
Edellisessä artikkelissa pääsimme hyvään vauhtiin hirvikivääreiden historian osalta. Tässä toisessa artikkelissa pyrimme jälleen tiivistäen antamaan lukijalle aimo annoksen tietoa, jonka kautta pyrimme kertomaan lisää hirvikivääreiden kehityshistoriasta. Kuinka siis 1960 -luvulla käytössä olleet kiväärit kehittyivät 2000 -luvun laadukkaiksi metsästysaseiksi?

1960-luku:
Aloitamme kertaamalla aluksi 60-luvun lopun tapahtumia. Tikkakoski Oyn:n vuonna 1968 hirviaserintamalle tuomaa Tikka M76 -mallia alettiin viemään myös Amerikkaan mallimerkillä LSA 55. Uusimmille hirvipatruunoille asetta ei pystynyt pesittämään, sillä lukon pituus ei sallinut pidempiä kaliiperejä. Asetta tyydyttiin tekemään kaliipereissa .243 Winchester, 7x57 ja .308 Winchester.

Sakon LSA 55 -malli.

Amerikan markkinoille saatiin myös vuonna 1969 LSA 65 -kivääri, joka tunnetaan Suomessa mallinimellä Tikka M65. Tässä mallissa oli pidempi lukko sekä hylsyn ulosheittoaukko. Asetta sai .270 Einchester, 7x64 ja .30-06 hirvipatruunoille pesitettynä. 60-luvun puolessa välissä myönnettiin ajattelemattomasti lähes 10 000 hirvenkaatolupaa. Hirvikannat kärsivät tästä arvioitua enemmän ja vuonna 60 -luvun lopulla lupia myönnettiin alle 3700 hirven kaatoon.

Sakon LSA 65 -malli.

Tuli myös uusi pykälä, jolla haluttiin kieltää itseladattujen patruunoiden käyttö. Syykin oli selvä, sillä omatekoisilla patruunoilla ase saattoi räjähtää ampujan käsiin tai omatekoinen patruuna ei toiminut ampumatilanteessa tarkoitetulla tavalla (=huonoja osumia). Uusi pykälä nosti minimitehon 250 kilopondimetristä 300:aan. Tässä vielä katkelma uusista säännöistä:

“Metsästyksessä käytettäköön kuitenkin ainoastaan tehdasvalmisteista patruunaa, jonka luodin osumaenergia 25 metrin päässä piipun suusta mitattuna on vähintään 300 kilopondimetriä. (E 25 = 300 kpm).”

1970-luku:
Tämän vuosikymmenen aikana hirvenkaatoluvat nousivat reilusta 3000:sta luvasta noin 50 000 vuosittaiseen kaatolupaan. Uusien hirvenmetsästäjien aloittaessa harrastusta hankittiin usein uudet aseet ja muokatut sotilaskiväärit saivat hiljalleen väistyä.

Tampereen asepajan Lakelander eli TAP-375 -malli.

Markkinoilla oli vahvana mm. Tampereen Asepajan ensimmäinen hirvikivääri (TAP-375 Lakelander), jota myytiin paljon neljän ensimmäisen valmistusvuoden aikana. Tämän jälkeen oikeudet myytiin Ruotsiin. Valmetin 320 KE- ja 320 KE -ejektorihaulikot valmistuivat lopulta pitkän kehitystyön tuloksena vuoden 1972 markkinoille. Valmetilta tuli myös kaksoisluodikko markkinoille. Valmetin tunnetuimmaksi tuli kuitenkin vuonna 1978 markkinoille tullut 412-sarja, jossa päällekkäispiippuisen haulikon lisäksi oli mahdollisuus laittaa joko haulikkorihlan tai kaksoisluodikon piippuparin.

1980-luku:
Alkanut vuosikymmen jatkoi edellisen vuosikymmenen kehitystä, niin aseiden kuin myös hirvenkaatolupien suhteen. Päästiin lähes 70 000 kaadetun hirven määrään ja uusille, kiikaritähtäimillä varustetuille, hirvikivääreille oli suurta kysyntää. Vuonna 1980 Valmetin 412-sarja valittiin Amerikoissa vuoden aseeksi. Tämä merkitsi paljon kotimaiselle asetuotannolle. 80-luvun metsästäjällä oli varaa hankkia laadukas hirvikivääri. Vaikka tarjolla oli paljon ulkomaisia merkkejä, valittiin lähes poikkeuksetta aina kotimainen ase.

Valmetin 412 -malli.

Valmetilta tuli vuonna 1983 markkinoille Petra -puoliautomaattikivääri, joka oli rakennettu .308 Winchester patruunalle. Aseessa oli kisko kiikaritähtäimiä varten ja liipasinkoneisto oli aiempaa lähempänä tukin kaulaa. Tämä metsästyskivääri valittiin vuonna 1986 vuoden aseeksi yhdysvalloissa. Vuosikymmenen lopulla Tikalta tuli M558- ja M658 -mallit. Myös erilaiset muoviosat tekivät tuloaan kivääreihin.

Valmet Petra -puoliautomaattikivääri.

Myös vasenkätisille oli tarjolla Valmetin 412 -malli, Tikalla M-65 -malli ja Sakolla Hunter Left hand -malli. Vuosikymmenen loppu meni uusia strategioita luodessa, sillä asemarkkinoilla selvitäkseen yritysten piti nyt fuusioitua tai myydä koko yritys kilpailevan omistukseen. Esimerkiksi Riihimäen, Tourulan ja Tikkakosken asetuotanto siirtyi Nokian ja Valmetin haltuun. Myös Sakon nimi muuttui Sako-Valmetiksi. Lopulta Valmet 412 -sarjan valmistus siirrettiin Italiaan ja uutena nimenä käytettiin Tikkaa.

1990- ja 2000-luku:
Koko 90 -luvun alku oli hiljaista. Tikat ja Sakot saivat liipasimen herkenninkoneistot. Uusina malleina nähtiin vain rata- ja viranomaiskäyttöön suunniteltu Sakon TRG. Myöhemmin mallista tuli myös metsästysversio, TRG-S M995. Kilpailu oli kovaa ja aseista yritettiin tehdä edullisempia ja helpommin valmistettavia.

Sako TGR-S M995 -malli.

Vuonna 1993 metsästysasetusta muutettiin, siten, että aseet luokiteltiin viiteen ryhmään tehon mukaan. Viidennestä ryhmästä löytyivät aseet ja patruunat, joilla sai metsästää hirviä ja karhuja. Samalla tehovaatimuksia laskettiin Luodin pienin paino sai olla 9 grammaa (E 100 m > 2700 J) tai 10 grammaa, jolloin E 100 on ylitettävä 2000 J. Myös itse tehtyjä patruunoita sai jälleen käyttää.

Sako 75 -mallisto:
Vuonna 1996 Sakolta tuli erinomainen Sako M75 -malli. Aseen ulosheittäjä oli mekaaninen, kiinteän makasiinin tilalle sai myös irtolippaan ja lukon kammen avauskulma oli pienennetty. Tämä oli suuri myyntimenesty maailmalla ja malliversioita tuli useita markkinoille: Steinless, Delux, Hunter, Varmint ja Battue. Vuonna 1999 Sakon osakekanta siirtyi Berettan haltuun.

Kuvia Sakon kivääreistä:

Sako 75 Hunter

Sako 75 Deluxe

Sako 75 Synthetic Stainless

Sako 75 Finnlight

Sako 75 Varmint

Sako Finnfire Hunter

Sako Safari

Sako 75 Custom Single Shot

Sako Custom Big Game Deluxe

Uuden vuosituhannen aikana Sakon M75-mallistoon tulivat vielä Finnlight ja Safari. Tikalla puolestaan tulivat 595 ja 695 Materit. Lopulta Tikalta tuli T3, jonka hinta haluttiin saada selvästi Sakolaisia pienemmäksi. T3 ei kuitenkaan ollut huono kivääri ja sitä oli saatavilla T3 Hunter- sekä T3 Lite -mallia. Suomessa tehdään jatkossakin aseita, mutta lukija itse voi päättää onko enää olemassa ns. suomalaista aseteollisuutta, kun omistajat ja asesuunnittelijat ovat ulkomaisia.

Tutustu myös Sakon uuteen
Sako 85 -mallistoon --->


Keskustele artikkelin aiheesta muiden kanssa --->

Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi.
Kuvat: Luonnossa.net -tiimi, Sako, Valmet, Tikka.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

 



Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin