Kivikautiset kylät
Kivikautiset asuinpaikat ovat sijainneet lähes poikkeuksetta rantaviivan tuntumassa. Kylien sijainti kertoo paljon kalastuksen merkityksestä sen ajan ihmisille. Asuinpaikan valintaan vaikuttivat myös muiden luonnonantimien keräilymahdollisuudet sekä lähialueen riistatilanne. Kivikautinen väestö on elänyt perhekunnittain, mutta myös sadan asukkaan kyliä on löydetty.


Kivikauden alkupuolen tärkeimpinä riistaeläiminä olivat hirvi ja majava. Metsästäjien pyynnin kohteina olivat myös susi, jänis, karhu, näätä, peura ja useat lintulajit. Lintuja on pyydetty ansoilla, verkoilla sekä jousella. Kaloja puolestaan pyydettiin ahkerasti keihäitä, verkkoja, atraimia, nuijia sekä koukkuja käyttämällä. On myös arveltu, että katiskat, merrat ja sulkupadotkin ovat olleet jo silloin käytössä.

Kauppaa ja eränkäyntiä
Kivikautiset yhteisöt olivat hyvin omavaraisia, mutta yhteyksiä ja suhteita oli myös muualle. Tämä on havaittu siitä, että arkeologisissa kaivauksissa on löydetty vieraiden kulttuurien esineitä tai raaka-aineita, joita ei tältä paikalta tulisi löytyä. Joidenkin alueiden välillä on selvästi käyty kaupankäyntiä tavaroiden vaihtamisen muodossa. Kestävämmät ja helpommin muokattavissa olleet kivilajit, meripihka, pii, hylkeiden nahat ja karhuntaljat ovat olleet arvostettua kauppatavaraa.

Vanhimmat yhdestä puusta veistetyt ruuhet on löydetty Alankomaista noin 10 000 vuotta sitten, mutta myös Suomesta on tehty yksi kivikautinen ruuhilöytö Helsingin Kalliosta. Suomen suoalueilta on löydetty myös reenjalaksia, joiden on arveltu olevan suurikokoisten nahkaveneiden kölipuita. Näitä veneitä on todennäköisesti käytetty pidemmillä kalastusmatkoilla.

Kalanpyydykset
Kivikauden pyydykset eivät ole säilyneet Suomen oloissa kovinkaan hyvin. Muutamista soista ja järvistä on kuitenkin löydetty liistekatiskojen kappaleita, hylje- ja kalastus verkon jäännöksiä sekä verkkojen kaarnakohoja. Liistekatiskojen jäännöksiä on löydetty erityisesti Yli-iin Purkajasuolta.


Metsästäminen kivikaudella
Kivikaudella ravintoa hankittiin pääasiassa metsästyksellä, kalastuksella, keräilemällä sekä kivikauden lopulla myös maanviljelyllä. Metsästyksessä saalista väijyttiin tai ajettiin takaa. Toisena keinona käytettiin myös erilaisten ansojen tai loukkujen virittelyä, jolloin riistaa joko ajettiin ansoihin tai vain odotettiin niiden jäämistä kiinni niihin.

Kuvasarja kivikauden ansoista ja loukuista
Ihmiset asuivat 5000–6000 vuotta sitten Kierikissä Iijoen varrella hiekkaisella rantatörmällä lähellä jokisuuta. Kierikin Kivikauden kylä on rakennettu arkeologisilla kaivauksilla saatujen tutkimustietojen perusteella. Kivikauden kylästä lähtee puolen kilometrin mittainen ansapolku, joka kiertää metsässä muinaisten ja historiallisen ajan ansojen kautta.

Tavallisimpia metsästysvälineitä olivat erilaiset keihään- ja nuolenkärjet sekä reikäkirveet ja nuijat. Alla olevan kuvasarjan kautta tulevat tutuiksi muun muassa käpälälauta, liskut, karhunrihma ja monet muut ansat. Kuoppa- ja ansapyynti alkoi jo 7000 vuotta sitten mesoliittisena aikana.

Pyyntikuopat ja hangasaidat: Hirvieläinten ajopyynnissä käytetty ansamenetelmä.

Ketunrita: Ketun loukku, joka sulkeutuu ketun koskiessa syöttiin.

Karhunrihma: Karhu jää kiinni ansaköyteen repiessään syötin irti.

Kaha: Metsälintujen pyydys, jossa valeorrella istuva lintu putoaa sisälle kahaan.

Käpälälauta: Ketunpyydys, jossa kettu tarttuu käpälistään kiinni tavoitellessaan saalista

Sudenloukku: Susi kuolee putoavan tukin alle koskiessaan syöttiin.

Karhun sadin: Karhu jää satimeen putoavien puiden ja kivien alle repiessään irti syöttiä.

Asetuskeihäs: Peuroille ja hirville tarkoitettu ansa, jossa eläin juoksee johdinaidassa ansalankaan, jolloin keihäs laukeaa eläimen kylkeen.

Karhunlisku: Karhun tarttuessa syöttiin putoavat painavat tukit sen päälle.

Ryvös: Ansoilla suljettu ryvös metsäkanalintujen pyyntiin.

Lisku: Jäniksen, oravan ja metsälintujen pyytämiseen tarkoitettu ansa. Eläin koskettaa liipasinpuun päässä olevaa syöttiä, jolloin tukipuut irtoavat ja eläin murskautuu tukin alle.

Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Luonnossa.net, Kierikki
Lähteet:
Kierikki, Arctinet ja Kivikauden esineistö.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin