Pilkkiminen
Linkkisatama

Kalataudit
Kalan käyttäytymistä ja ulkonäköä seuraamalla pystytään havaitsemaan kalojen elinympäristössä tapahtuneet mahdolliset muutokset sekä kalataudit. Kalassa tapahtuneen muutoksen huomaaminen on helpottunut, kun niiden käyttäytymistä ja ulkonäköä on alettu seuraamaan säännöllisesti. Muutoksen havaitsijan on toimittava välittömästi, jotta oikeat asiantuntijat pääsevät selvittämään muutoksen syitä.

Ensimmäinen oire on yleensä kalojen heikentynyt ruokahalu. Kalankasvatusaltaan yksilöiden sairastumista ei yleensä havaita tarpeeksi ajoissa, koska käytetään automaattiruokintaa. Tämän "virheen" voisi korjata vaikka käsin ruokinnalla, jolloin saadaan parempi käsitys kalojen terveydestä. Mutta jos tätä ongelmaa ei ajoissa havaita vain pieni osa kalaparvesta kasvaa odotusten mukaisesti. Kalankasvatusaltaan kalat kärsivät myös kuljetuksen aiheuttamasta stressistä, jonka vuoksi ne saattavat vain maistaa rehuruokaa ja sitten sylkäistä sen pois. Istutusaltaan kaloille annetaan myös rokotuksia, jotka ammattitaidottomasti tehtyinä ovat saattaneet aiheuttaa kalalle sisäelinvaurioita.

Nopeat lämpötilanvaihtelut heikentävät yleensä kalan ruokahalua, mutta myös veden alhainen happipitoisuus taikka huono vedenlaatu saattaa olla syynä. Luonnollisissa olosuhteissa eläneiden kalojen reaktiot ovat vastaavanlaiset sairastelussa. Pidemmälle edenneissä tautitiloissa kalat veltostuvat, kelluvat pinnalla eivätkä edes yritä pakoon, kun niitä lähestyy. Pakoreaktio puuttuu siis kokonaan. Huonostivoiva kala saattaa haukkoa ilmaa, uida selällään, pyöriä pituusakselinsa ympäri jne. Näiden oireiden perusteella on mahdotonta tehdä pätevää diagnoosia, koska nämä oireet esiintyvät monissa tautitiloissa.

Kalojen väri kertoo usein niiden terveydentilaa. Kalan värin tummuminen on oire joka esiintyy tautien seurauksena. Värin kalpenemista esiintyy puolestaan hapenpuutteesta sekä aliravitsemuksesta kärsivillä kaloilla. Kiihtynyt limanerityskin saattaa olla kalan vaalenemisen syy ja tällöin on kyseessä loistartunta. Kalan iholla havaittavat vaaleat laikut tai värimuutokset ovat usein paikallisia. Taustalla on usein bakteeri-, lois- tai sienitartunta. Myös UV-säteily on todistettavasti aiheuttanut kaloille vaaleita laikkuja.

Joskus törmää myös kalaan, jonka pyrstö on aivan vaalea flavobakteerintartunnan vuoksi. Tällöin kalan pyrstöön on tullut kuolio ja verenkierto loppuu sieltä kokonaan. Kalan peräosan tummuminen puolestaan viittaa hermostovaurioon.

Verenvuodot evissä viittaavat bakteeri- tai virustauteihin. Verestäviä eväntyviä pidetään yleisesti paisetautioireina, mutta niitä esiintyy myös kalan kärsiessä hapenpuutteesta. Avoin suu ja ammollaan törröttävät kiduskannet ovat selvä merkki siitä että kala on tukehtunut. Bakteeritaudit aiheuttavat verenvuotoja suun ja kiduskansien pehmeimpiin osiin. Pullistuneet silmät ovat yhdessä turvonneen vatsan kanssa oire nestetasapainon järkkymisestä. Syynä on bakteeri- tai virustautien aiheuttama munuaisvamma tai loisinfektio. Kroonisissa tautitiloissa pullistuneet silmät saattavat puhjeta kokonaan.

Kasvaimet, haavat, paiseet ja kystat ovat yleensä bakteeritautien aiheuttamia. Jos kalan iho verestää peräsuolen alueelta syynä on suolistotulehdus. Monenlaisia kaloja sitä on kyllä tullut nähtyä. Osalla on ollut selkäranka vääntyneenä tai lyhentyneenä, jollakin vatsa pullistuneena ja toisella taas toinen silmä sokea. Myös kalojen välisistä taisteluista on saattanut jäädä kauheat jäljet. Joskus hauen saalis on ollut lähes itsensä kokoinen, jolloin seurauksena on ollut tukehtuminen.

Sisäisiä oireita etsittäessä kannattaa aukaista kala ja tarkastele elimiä niiden ollessa vielä paikallaan. Loisia esiintyy silloin tällöin vatsaontelossa, esim. Schistocephalus-lapamatotoukka viihtyy särkikalojen vatsaontelossa. Jos huomaat, että munuainen on turvonnut niin kyseessä voi olla bakteeri-, lois- tai virusperäinen tauti. Bakteeritautiin sairastuneella kalalla näkyy verenvuotoja suolistossa. Suolesta voi löytää suuria loisia esimerkiksi lapamatoja. Saalista fileoitaessa loisia saattaa löytyä jopa lihaksesta. Lohikaloilla saattaa esiintyä heikosti kapseloituneita haukimadon toukkia tai rakkosen aiheuttamia loisrakkuloita. Varsinkin siialla ja muikulla on törmätty tällaisiin havaintoihin. Virus- ja bakteeriperäiset taudit aiheuttavat myös usein verenvuotoja lihaksessa.

Kaikki kalat kannattaa siis tutkia melko perusteellisesti ja kohdalle sattuneista taudeista voi ilmoittaa eteenpäin mikäli katsoo sen aiheelliseksi. Jos havaitset vedessä esimerkiksi suuren määrän kuolleita/selällään uivia kaloja, niin on jo toimittava ripeästi.

Seuraava sivu

 


Sivut on päivitetty 05.12.2002
Copyright © 2001-2002 Jarmo Kurkela