Pilkkiminen
Linkkisatama

Nahkiainen
Se ei ole oikeastaan kala, vaan se kuuluu ympyräsuisiin, leuattomien selkärankaisten yläluokkaan. Nahkiaisilla ei ole lainkaan suomuja, eikä leukoja. Nahkiaiselta puuttuvat myös meille kaloista tutut parilliset evät. Pään molemminpuoliset 7 kiduspariaukkoa tekevät siitä lähes "haikalamaisen".  Nahkiainen on selkäpuolelta siniharmaa ja kyljistään aika lailla hopeanhohtoinen. Aikuinen nahkiainen on kasvaa 30 cm pituuteen, jolloin se painaa lähes 60 grammaa.

Nahkiainen elää parhaimmillaan 7 vuotta ja kutee jokeen vain kerran elämässään. Se kuolee useimpien lohikalojen tapaan pian kudun jälkeen. Nahkiaiset alkavat nousta ylös jokiin alkusyksystä merivaelluksensa päätteeksi. Nahkiaiset lopettavat syömisen kokonaan, kun kutuaikaan on enää vuosi jäljellä. Ne siis elävät joissa rasvavarastojensa turvin. Kutu tapahtuu touko-kesäkuun vaihteessa.

Pariviikkoa kudun jälkeen munista kuoriutuu toukkia, jotka uivat  hiekkapohjaisille alueille ja kaivautuvat hiekan suojiin. Nämä toukat ovat suunnilleen 6-9 millin mittaisia ja silmättömiä. Vähän myöhemmin toukat siirtyvät yleensä pehmeäpohjaisille alueille ruokailemaan. Toukat käyttävät ruokanaan bakteerien lisäksi myös kuollutta orgaanista ainesta. Suuhun popsittavaksi kelpaavat myös ohiajelehtivat pienet hyönteistentoukat. Öisin toukat lähtevät etsimään parempia eväspaikkoja lähiympäristöstä.

Toukat elävät jokivesissä nelisen vuotta, jonka jälkeen ne käyvät läpi muodonvaihdoksen;  Tässä vaiheessa (elo-syyskuussa) nahkiaisten fysiologiassa tapahtuu suuria muutoksia: suu muuttuu pyöreäksi, sarveishampaiseksi imusuuksi, silmät muuttuvat toimiviksi ja kidukset kehittyvät tehokkaammiksi. Tämä muutoksen vaihe kestää puolisen vuotta (ns. isosilmävaihe) Jäidenlähdön aikaan muodonvaihdoksen kokeneet nahkiaiset lähtevät tulvavesien nopeuttamina 2 - 3 vuotta kestävälle merivaellukselle. Merivaelluksen aikana nahkiaiset kasvavat aikuisiksi. Merellä ravinnoksi kelpaavat pääasiassa silakka ja muikku, joita ne järsivät imusuullaan.

Yleisten kalojen erikielisiä nimiä

Kalalaji

Ruotsi

Saksa

Englanti

Nahkiainen

flodnejonöga

neunauge

lampern

Silakka

strömming

strömling

baltic herring

Ankerias

ål

aal

eel

Hauki

gädda

hecht

pike

Lohi

lax

lachs

salmon

Taimen

öring

forelle

trout

Kirjolohi

regnbåke

regenbogenforelle

rainbow trout

Muikku

siklöja

kleine maräne

vendace

Siika

sik

grosse maräne

whitefish

Nieriä

röding

saibling

artic char

Harjus

harr

äsche

grayling

Särki

mört

plötze

roach

Seipi

stäm

hasel

dace

Säyne

id

aland

ide

Toutain

asp

rapfen

asp

Salakka

löja

ukelei

bleak

Lahna

braxen

brasche

bream

Karppi

karp

karpfen

carp


Lähteet: Koli 1984. Suomen eläimet; kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. Weilin+Göös ja Seppälä, T  2000. Länsi-Suomen ympäristö -lehden maaliskuun numero.

Seuraava sivu

 

Sivut on päivitetty 04.04.2003
Copyright © 2001-2003 Jarmo Kurkela