Syö särkee - saat järkee
Yksi ala-arvostetuimmista kalalajeistamme on Särki. Särkeä tavataan kaikkialla rannikkovesissämme sekä sisämaassa. Sitä ei kuitenkaan ole esimerkiksi Inarin ja Enontekiön vesissä. Särki viihtyy niin järvillä kuin meren rannikollakin ja suosii ravinteikkaitta, matalia ja reheväkasvuisia vesiä. Kesäaikaan särki nautiskelee elämästään aivan vedenpinnan tuntumassa, missä vesi on hyvin lämmintä. Talvisin särki lymyää hieman syvemmissä vesissä.

Iso särki on viekas ja voimakas vastustaja. Se on loistavan makuinen suola- tai uunikalana. Särkiä ongittaessa on huomioitava, että kalan suu on tavattoman pieni. Niimpä koukunkin on oltava pieni ja tietysti siima on tällöin ohutta, korkeintaan 0,25 mm. Varsin sopiva siimanpaksuus on 0,15 mm ja koukkukoko 12-14. Särki ruokailee pohjan lähellä, mutta nousee myös helposti väliveteen. Suurten särkien väsytykseen on parasta käyttää kelaonkea. Pohja-onkeakin voi käyttää menestyksekkäästi virtaavassa tai syvässä vedessä. Kevein välinein särjen onkiminen on kaikkein nautinnollisinta  Särki on varsin perso houkutinaineiden perään. Taikina, leivänpalat, hampunsiemenet ja maissinjyvät ovat erityisen vastustamattomia särjen mielestä.

Tämä kala on itseasiassa hyvin seurallinen parvikala ja se voi liikkua muidenkin kalaparvien joukossa. Syksyllä, kun vedet jäähtyvät särki siirtyy parvina syvempiin vesiin talvehtimaan. Kun tällaiseen ns. särkikuoppaan onnistuu laskemaan verkkonsa, ne saattavat suorastaan repeillä särjen paljoudesta.

Kutuaika
Särki kutee keväällä juuri jäiden lähdön aikaan touko-kesäkuussa, jolloin se saapuu suurina parvina aivan rantavesien läheisyyteen. Myöhään syksyllä saa särjestä erinomaista kaviaaria. Silloin särjen mäti on jo ehtinyt kudun jälkeen taas kehittyä. Se on hyvin hienojakoista ja yhdessä naaraassa voi olla jopa 10000 - 15000 mätijyvää.


Särkikantojen suuruus riesana
Särkikannat ovat paikoin turhankin runsaat, koska vesistöjen rehevöityessä Särkikannat kestävät reippaasti muita lajeja paremmin. Suositeltavaa onkin ryhtyä hoitopyyntiin ylitiheän särkikannan vähentämiseksi. Olisi hyvä, että muillekin lajeille saataisiin raivatuksi tilaa. Yksi keino on myös istuttaa kuhaa ja haukea, jotta särkikannoilla olisi vihollisia.

Särki on hyvin ruotoinen kala, maultaan ja ravintoarvoltaan se on kuitenkin muiden kalojen arvoinen!!! Kun särkeä saadaan saaliiksi kannatta linnuille heittämisen sijasta kokeilla valmistaa vaikka särkipullia tai pihviä, joiden maku on arvokalojen vertainen. Särjen liha kelpaa myös isoille ahvenille tarjoiltavaksi ongenkoukussa. Perkauksen ja fileerauksen jälkeen laitat vaan kalan lihamyllyn läpi, eikä ruodot enää ole kiusana. Tälle kalalle kuuluisi antaa ehdottomasti enemmän arvostusta. Muista siis, että kun ensikerralla onkeesi tarttuu komea Särki on sinulla hyvä tilaisuus päästä eroon ennakkoluuloistasi. Perkaa saamasi kala ja valmista herkullinen ateria. Kalamiehen lemmikit, lokit, ovat jo aivan tarpeeksi pulskia!

Lähteet: Koli 1984. Suomen eläimet; kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. Weilin+Göös ja Seppälä, T  2000. Länsi-Suomen ympäristö -lehden maaliskuun numero.

Seuraava sivu

 

Sivut on päivitetty 04.04.2003
Copyright © 2001-2003 Jarmo Kurkela