Temmeksellä hirvenmetsästyksessä (29.-30.9.2001)
Hirvenmetsästys alkoi jälleen perinteiseen aikaan, syyskuun viimeisenä lauantaina. Mittarissa oli aamulla nelisen astetta pakkasta ja maassa kuuraa. Temmeksen metsästysmajalle kokoonnuttiin tarkastamaan luvat ja kuuntelemaan metsästyksenjohtajan yksityiskohtaiset ohjeet. Paikanpäällä oli 20 miestä, joista puolet pyssymiehiä ja puolet ajomiehiä. Jokaiselle ampujalle siis löytyi sopivasti oma ajomies;)

Tässä ollaan nuotiolla makkaraa paistelemassa ajojen välissä.

Perustietoutta hirvenmetsästyksestä
Hirvi on pohjoisen pallonpuoliskon havumetsäalueen suurin riistaeläin. Se on metsästyksellisesti ja taloudellisesti arvokas. Hirveä metsästetään pyyntiluvilla, jotka myöntää riistanhoitopiiri. Myönnetyllä pyyntiluvalla saa kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Hirveä saa metsästää koko maassa syyskuun viimeisestä lauantaista joulukuun 15. päivään saakka. Hirven metsästyksessä tulee olla johtaja, joka suunnittelee metsästyksen ja varajohtaja.

Nuotion äärellä on aikaa porinoida, keräillä voimia ja kuivatella varusteita seuraavaa ajoa varten. Ja kupillinen kuumaa teetä maistuu varmasti!.

Hirvenmetsästyksessä käytetään yleisimmin pystykorvaisia koiria. Niillä on taipumus pysäyttää hirvi ja haukkua sitä. Tuulen alta koira haistaa hirven satojen metrien etäisyydeltä. Saatuaan vainun hirvikoira hakee sen nopeasti. Haukussa hirven huomio kiintyy koiraan, jolloin se on helpompi ampua. Koiran edessä hirvi käyttäytyy usein rauhallisesti. Se pysähtelee joskus hyvin pitkäänkin, ellei sitä panosteta siirtymään. Passimiehet tietävät haukun perusteella missä hirvi liikuskelee ja voivat varautua kaikessa rauhassa tarkkailemaan lähestyvää eläintä. Kun hirvi on kaadettu, ensiksi paikalle saapuva metsästäjä kytkee koiran.


Koko metsästystapahtumaan koiran käyttö tuo rauhallisuutta, hirvien valikointi helpottuu ja monien mielestä metsästys muodostuu miellyttävän tuntuiseksi. Kaatajan velvollisuuksiin kuuluu pistää hirvi, avata ja suolistaa se sekä osallistua hirven kuljettamiseen metsästä sekä nylkemiseen.


Iltapassiin oli pakko päästä! Vahtimalla tapahtuva hirvenmetsästys perustuu siihen, että metsästäjä odottaa sopivilla paikoilla ampumaetäisyydelle omia aikojaan tulevia hirviä.

Hirven metsästykseen pitää varustautua asianmukaisesti muutenkin kuin aseiden ja värillisten varusteiden osalta. Usein tarvitaan sadevarusteet, puukko, lämpimiä pukineita, jalkineita ja käsineitä. Myös kevyet radiopuhelimet ovat yhteydenpidossa varsin suositeltavia ja käyttökelpoisia viestintävälineitä.

Ajoketjumetsästyksen toiminta perustuu siihen, että maastossa ajoketju ajaa hirviä passimiesten ketjuun, ja kaikille voi tulla tilaisuus ampua. Ajomiehillä ei ole aseita. Tämä on seuruemetsästystä, jossa maaston muoto ja laajuus määrittelee ajo- ja passiketjuun tarvittavien henkilöiden lukumäärän ja ajoon käytettävän ajan.


Yleisimmin hirviä vahditaan niiden ruokailupaikoilla pelloilla tai peltojen reunamilla. Riittävän korkea torni on miltei onnistumisen edellytys. Tornissa äänettömästi ja liikkumatta vahtivaa metsästäjää hirvi ei haista, eikä huomaa. Metsästäjälle puolestaan näkyvyys on hyvä, ampumalinja esteetön ja tornin kaiteesta saa aseelle hyvän tuen.
(Lähde: Metsästäjän opas, Esa Niemelä.)

Seuraava sivu