Teeren metsästys

 

Teeri ja metsästystekniikat
Teeren kukerrus - se syksyisten aamujen aaltoileva pulputus, on ehdottomasti yksi syy, miksi innostuin kirjoittamaan tämän artikkelin. Toisena motivaation lähteenä lienee eilen ammuttu teeri, joka hyppäsi lentoon riistapellon vierestä. Olin perinteiseen tapaani hiipimässä hyväksi kokemillani lintumailla ja onnistunut laukaus sai hymyn huulilleni.


Teertä metsästäessä on muistettava, että kyseessä on parvilintu. Teeren sosiaalisuutta on osattu hyödyntää metsästyksessä  virittelemällä aamuyöstä teerenkuvia suon lähellä sijaitsevien mäntyjen latvoihin ja maahan. Näin on luotu kuva ruokailevasta teeriparvesta. Teeret ruokailevat nokka tuulta kohti, joten myös kuvat on aseteltava vastaavalla tavalla.

Teeren äänen matkiminen
Kokenut metsästäjä saa teeren houkuteltua ampumaetäisyydelle matkimalla sen ääntä (ku-ku-kurrrr). Urosteeri tulee yleensä ajamaan ”kilpailijan” tiehensä ja jos taas kuulet metsässä kotkotusta, voit olla varma, että naarasteeri on havainnut sinut ja varoittaa muita.


Teeriparvi koostuu pääosin useammasta mustasta kukosta ja parista ruskeanharmaista akkateeristä. Teeri on paikkalintu eli se viihtyy samoilla suo- ja metsäalueilla vuodesta toiseen. Teeriparveen törmää usein tiheän aluskasvillisuuden omaavissa monimuotoisissa metsissä, hakkuuaukeiden laitamilla, heinikossa tai vesistöjen rantatiheiköillä.

Joskus havaittu teeriparvi saattaa osoittautua naapurin poikien asettelemiksi samettikankaisiksi kuviksi. Kannattaa siis olla tarkkana, ennenkuin lähtee innoissaan ampumaan ja säikäyttämään lähistölle piiloutuneita metsästäjiä. Itsekin olen jokunen vuosi sitten ampunut vedessä kellunutta muovisorsaa kahdesti eli erehdyksiä sattuu.


Metästystekniikat
Teertä metsästetään useilla eri tekniikoilla. Hiivintämetsästys on varmasti kaikkein kiehtovin metsästysmuoto, kun metsästäjällä ei ole haukkuvaa lintukoiraa käytettävissä. Metsästysmaita kiertelemällä paikat tulevat nopeasti tutuiksi ja saaliin lisäksi saat monia muita luontoelämyksiä ja kokemuksia.

Tämä tekniikka vaatii malttia kävellä erityisen hitaasti ja äänettömästi. Muista välillä pysähtyä pitkäksikin aikaa kuuntelemaan ja katselemaan. Metsästäjän tulee myös olla koko ajan ampumavalmiudessa, ase menosuuntaan päin ja sormi liipasimella. Muista aina katsoa, mihin astut - näin vältyt kaatumiselta aseen kanssa.


Kovalla tuulella ja vesisateella metsästäjä pääsee usein paremmalle ampumaetäisyydelle, ennenkuin teeriparvi ehtii hypätä lentoon. Useammin käy kuitenkin niin, että teeriparvi lähtee lentoon, ennenkuin pääset riittävän lähelle . Jos kuitenkin onnistut pääsemään 30-40 metrin etäisyydelle, lentoon lähteneestä parvesta kannattaa valita se yksilö, jota pääset ampumaan sivulta.

Haukkuvan lintukoira kaverina
Metsästys tapahtuu siten, että lintukoira kulkee vastatuuleen ja ilmoittaa riittävän usein sijainnistaan isännälle. Teeret nousevat yleensä puuhun, kun ne havaitsevat koiran lähestymisen. Lintujen paikallistamisen jälkeen alkaa haukku.


Tässä vaiheessa metsästäjä voi kaikessa rauhassa ottaa repusta retkieväät esille ja odotella niiden parissa parikymmentä minuuttia kaikessa rauhassa. Sillä välin teeren mielenkiinto on täysin kohdistunut koiraan ja sen räksytykseen ja sitä on helpompi lähestyä. Koiran löytämisen jälkeen metsästäjä alkaa sitten etsiä teertä puusta ja samalla kokenut koira kiihdyttää haukkuaan ja saa vielä linnun kääntymään selkä metsästäjään päin. Näin sitten metsästäjä ryömii äänettömästi haukulle ja ampuu. Sivuttain istuvan linnun tähtäyspiste on aina siiven valkoinen täplä.


Teerikanta 2000-luvulla
Teerikannan heikentymisen vuoksi naarasteeren ampumista tulisi aina välttää, vaikka kuvan nuorimies on juuri tämän virheen mennyt omaa tietämättömyyttään tekemään. On myös suositeltavaa ampua suuremmasta teeriparvesta vain yksi ukkoteeri reppuun ja antaa muiden lennellä jatkamaan sukua. Ahneuksissaan joku saattaa ampua koko teeripoikueen. Tämäkään ei kuulu kunnon metsästäjän tapoihin.

Teerellä on useita uhkatekijöitä, kuten sähkölinjat, ympäristömyrkyt, maantie, runsas pienpetokanta ja tarhaiskut. Poikasille suurimmat uhat ovat suo-ojitukset ja kylmä kesä. Jokaisen metsästäjän tulisikin seurata vuosittain teerikannan suuruutta ja miettiä sen mukaan, montako kukertajaa reppuun on viisasta laittaa. Samalla myös säästetään seuraaville vuosille jotain metsästettävää.



Keskustele artikkelin aiheesta muiden kanssa --->

Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi.
Kuvat: Luonnossa.net -tiimi,
www.peikkoperala.com ja Matti Alho.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

 



Sivun alkuun