Nahkiainen

 


Nahkiainen ei ole oikeastaan kala, vaan se kuuluu ympyräsuisiin, leuattomien selkärankaisten yläluokkaan. Nahkiaisilla ei ole lainkaan suomuja, eikä leukoja. Nahkiaiselta puuttuvat myös meille kaloista tutut parilliset evät. Pään molemminpuoliset 7 kiduspariaukkoa tekevät siitä lähes “haikalamaisen”.  Nahkiainen on selkäpuolelta siniharmaa ja kyljistään aika lailla hopeanhohtoinen. Aikuinen nahkiainen on kasvaa 30 cm pituuteen, jolloin se painaa lähes 60 grammaa.


Nahkiainen elää parhaimmillaan 7 vuotta ja kutee jokeen vain kerran elämässään. Se kuolee useimpien lohikalojen tapaan pian kudun jälkeen. Nahkiaiset alkavat nousta ylös jokiin alkusyksystä merivaelluksensa päätteeksi. Nahkiaiset lopettavat syömisen kokonaan, kun kutuaikaan on enää vuosi jäljellä. Ne siis elävät joissa rasvavarastojensa turvin. Kutu tapahtuu touko-kesäkuun vaihteessa.

Pariviikkoa kudun jälkeen munista kuoriutuu toukkia, jotka uivat hiekkapohjaisille alueille ja kaivautuvat hiekan suojiin. Nämä toukat ovat suunnilleen 6-9 millin mittaisia ja silmättömiä. Vähän myöhemmin toukat siirtyvät yleensä pehmeäpohjaisille alueille ruokailemaan. Toukat käyttävät ruokanaan bakteerien lisäksi myös kuollutta orgaanista ainesta. Suuhun popsittavaksi kelpaavat myös ohiajelehtivat pienet hyönteistentoukat. Öisin toukat lähtevät etsimään parempia eväspaikkoja lähiympäristöstä.

Toukat elävät jokivesissä nelisen vuotta, jonka jälkeen ne käyvät läpi muodonvaihdoksen;  Tässä vaiheessa (elo-syyskuussa) nahkiaisten fysiologiassa tapahtuu suuria muutoksia: suu muuttuu pyöreäksi, sarveishampaiseksi imusuuksi, silmät muuttuvat toimiviksi ja kidukset kehittyvät tehokkaammiksi. Tämä muutoksen vaihe kestää puolisen vuotta (ns. isosilmävaihe) Jäidenlähdön aikaan muodonvaihdoksen kokeneet nahkiaiset lähtevät tulvavesien nopeuttamina 2 - 3 vuotta kestävälle merivaellukselle. Merivaelluksen aikana nahkiaiset kasvavat aikuisiksi. Merellä ravinnoksi kelpaavat pääasiassa silakka ja muikku, joita ne järsivät imusuullaan.

Tutustu Luonnossa.net -palvelun
kalaresepteihin --->

Lähteet: Koli 1984. Suomen eläimet; kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. Weilin+Göös ja Seppälä, T  2000. Länsi-Suomen ympäristö -lehden maaliskuun numero.

Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi.
Kuvat:
Juha Happonen

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Sivun alkuun