Ilmainen www-laskuri
 free counter

 

Minkälaiset varusteet mukaan jäälle mentäessä?
Kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman jäänaskaleita tai muuta terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa.

Jäänaskalit voi valmistaa helposti itse kahdesta kämmenen sisään sopivasta 12-14 senttimetrin pituisesta puupalikasta, joihin ruuvataan tai isketään 4-5 senttimetriä pitkät, noin neljän millimetrin vahvuiset, kärjestä teroitetut piikit. Naskalit kiinnitetään toisiinsa narulla, josta ne voidaan ripustaa jäällä kulkemisen ajaksi kaulaan roikkumaan.

Onko itselläsi pilkkireissuilla mukana tarvittavat turvallisuusvarusteet? Uskaltaisitko kulkea tästä eteenpäin? Oletko aijemmin harrastanut avantouintia?;) Yli 30 ihmistä hukkuu vuosittain - turhaan.

Valmiita jäänaskaleita voi ostaa retkeilykaupoista ja huoltoasemilta.Jäällä kulkijan turvallisuusvarustukseen kuuluu metallipäinen, tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia.

Vähintään 20 metriä pitkä ja 5 millimetriä paksu heittoliina kannattaa pitää vakiovarusteena repun sivutaskussa, josta se on helppo tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Köyden toinen pää kiinnitetään valmiiksi repun yläosaan. Kelluntatakki tai pelastusliivit eivät ole jäällä hätävarjelun liioittelua. Ne suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista.

Kylmettyneen auttamiseksi ja omaksikin lämmikkeeksi kannattaa jäälle ottaa mukaan kevyt hypotermia-pussukka, joka päälle puettuna estää ruumiinlämmön haihtumisen. Paljon jäällä liikkuvien paras turvavarustus on veneilijän pelastautumispuku. Se suojaa tuulelta ja sateelta, ja vedessä se pitää kuivana ja pinnalla. Puku estää tehokkaasti ruumiinlämmön alenemista. Moottorikelkkailijalla on oltava lisäksi ajokypärä.

Pillillä voi hälyttää apua. Sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi ja sitä jaksaa käyttää vielä silloinkin, kun voimat eivät riitä huutamiseen. Jos huomaa vahingossa hiihtäneensä epäilyttävälle jäälle, on siteet avattava, jotta sukset voi tarpeen tullen heti irrottaa jaloistaan.

Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä syntynyt jää. Merijää on hauraampaa kuin makean veden jää, koska meriveden jäätyessä jäähän jäävä suola heikentää jäätä. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla kantavuus on vain noin 40 prosenttia ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on enää 25 prosenttia.

Kilpailujen ja muiden jäällä pidettävien tilaisuuksien järjestäjien on otettava huomioon, että jää on katsojajoukon alla tarpeeksi vahva. Jo kaksi katsojaa neliömetrillä edellyttää, että jää on ainakin 50 senttimetrin vahvuista.


Kevätjää
Kevään lämmössä jäähän muodostuu pystysuoria onkaloita, jotka tekevät jäästä erittäin arvaamattoman. Varmoja kantavuuslukuja ei sen vuoksi voida antaa. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Ja vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.

Syysjää
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötilan laskee alle nollan. Meriveden suola alentaa hiukan jäätymis lämpötilaa, mutta Suomen merialueilla vaikutus on enimmillään noin puoli astetta. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdenpoukamat. Viimeisenä jäätyvät ulapat ja virtaavat vedet.

Alussa jäätä muodostuu epätasaisesti, mutta veden edelleen kylmetessä jää paksunee tyynellä säällä 2,5 millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman keskilämpötila on esimerkiksi -10 astetta, voi vuorokaudessa syntyä 2,5 sentin vahvuinen jää. Lumi hidastaa jään paksuuskasvua. Runsas lumi voi painaa jään vedenpinnan alapuolelle. Tällöin halkeamista jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka jäätyy kohvaksi. Huokoisen ja hauraan kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.

Lämpötilavaihtelu jään alapinnan ja yläpinnan välillä kutistaa jäätä ja repii siihen railoja. Niihin noussut ja jäätynyt vesi estää sään lämmetessä jäätelien yhteenpainumisen. Näin syntyvä paine työntää jäätä rannoille ja nostattaa ulapoille jääharjanteita.

Jos jää pettää toimi näin
1. Säilytä mielesi rauhallisena.
2. Huuda heti apua.
3. Käänny suuntaan, josta olit tulossa.
(Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset).
4. Riko jäätä edeltäsi niin pitkälle kuin se särkyy.
5. Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista itsesi jään päälle.
6. Kieri, ryömi ja konttaa kunnes varmasti olet kestävällä jäällä.
7. Hakeudu nopeasti lämpimään.

Jos et pääse ylös avannosta, toimi näin
1. Pidä kiinni jään reunasta.
2. Pysyttele lämpöhukan pienentämiseksi liikkumattomana.
3. Huuda apua tai puhalla pilliin.
4. Pidä yllä elämänhaluasi. Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.

Jos joku toinen tarvitsee apuasi, toimi näin
1. Toimi ripeästi, mutta siten ettet itse joudu uhriksi.
2. Etsi mukaasi sopiva apuväline kättä pidemmäksi. Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.
3. Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta, konttaa ja ryömi viimeiset metrit. Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.
4. Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.
5. Liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti. Hieronta, alkoholi ja nopea lämmittäminen voivat aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.
6. Suojatkaa vedestä autettu lisäjäähtymiseltä ja toimittakaa terveyskeskukseen.
7. Jos uhri on tajuton, varmistakaa hapensaanti, suojatkaa lisäjäähtymiseltä ja toimittakaa nopeasti sairaalaan. Syvästi alilämpöisen painantaelvytys voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen kammiovärinän.

Liian monesti on tullut nähtyä niitä edesvastuuttomia vanhempia, jotka ovat ottaneet muutaman vuoden ikäiset lapsensa mukaan loppusyksyn pilkkireissulle. Lapsilla ei ollut mitään pelastusliivejä päällään ja heidän annettiin juosta vapaasti heikoilla jäillä ja hyppiä jäärailojen yli sillävälin, kun "isä" oli keskittymässä pilkkimiseen. Lasten isällä ei näyttänyt olevan  jäänaskaleita, eikä myöskään mitään pelkoa lastensa puolesta. 10-15 cm paksuinen jää tuskin sopii lasten leikkikentäksi.

Lähde: Jään kestävyyteen liittyvä tekstiosuus pohjautuu pääosin Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry:n materiaaliin. www.suh.fi

Seuraava sivu