Ilmainen www-laskuri
 free counter

 

Lintumetsästys vaatii malttia ja tarkkaavaisuutta
Metsästäjien jahtikausi alkoi jälleen kunnon paukkeella vesilintujahdin merkeissä. Kyyhkyjä päästiinkin metsästämään jo aikaisemmin. Elämme nyt jo syyskuun alkua, joten varmasti moni teistä on käynyt jänisjahdissakin. Itse kävin juuri kokemassa kanalintujahdin ensimmäisen päivän isäni kanssa. Paikkana tietenkin vanha tuttu Panuma, jossa metsästysmajamme sijaitsee. Muutaman tunnin metsässä kävely palkittiin kahdella Ukko Teerellä ja kolmella Pyyllä. Tämän lisäksi isäni ampui rannalta vielä yhden Sinisorsan.


Joka vuosi metsästysalueille myydään noin 35 000 pienriistalupaa. Metsähallituksen pienriistaluvat ovat erittäin haluttua tavaraa. Näiden lupien myynti alkaa perinteisesti elokuussa ensimmäisenä tiistaina. Kaikille metsästysalueille on laadittu oma saaliskiintiönsä. Kymmenien vuosien aikana hankitun kokemuksen ansiosta alueiden riistakannat tunnetaan tarkasti, eikä niitä veroteta liikaa.

Jokaiseen metsästyslupaan sisältyy ns. "pisteytetty saaliskiintiö". Esimerkiksi vuorokauden luvan pistemäärä on viisi ja viikon luvan 15. Jokainen riistalaji on näin ollen pisteytetty. Metso on erittäin haluttu saalis, jonka vuoksi sen pisteluku on yhdeksän. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vuorokauden luvalla voi ampua metsoa. Muut pisteytykset: menevät seuraavasti Vesilintujen pistemäärä on yksi, Teeren pistemäärä on neljä ja hanhen kuusi. Vuorokauden luvalla voit siis ampua esim. yhden teeren ja yhden vesilinnun.

Metso
Metso on suurin metsäkanalintumme. Koiras on mustanruskea, harmahtava rinta ja ruskeat siivet. Vanhalla koiraalla on parta leuan alla. Naaras eli koppelo on huomattavasti pienempi, väritykseltään ruskea. Koppelon rinta on selvästi punertavanruskea. Koppelon pyrstö on pyöreäpäinen ja valkokärkinen. Metso lähtee yleensä lentoon voimakkaasti rymistellen.


Levinneisyys
Koko maassa havumetsäisillä alueilla. Metsokannat ovat pienimmät Etelä-Suomen peltovaltaisilla alueilla, suurten järvialueiden liepeillä sekä aivan maan pohjoisosissa. Menestyäkseen metso vaatii suuria yhtenäisiä metsäalueita.

Koko
Vanha kukko painaa jopa yli 5 kg, koppelo noin 2 kg.

Ravinto
Kesäaikaan ruohokasvit ja niiden siemenet, marjat, haavanlehdet ym. Talvella lähes yksinomaan männynneulaset. Poikaset syövät hyönteisiä.

Elinympäristö
Elinympäristö vaihtelee vuodenajan ja jopa sukupuolen mukaan. Kesällä kummatkin sukupuolet asustavat kosteilla paikoilla sekametsissä. Talvella kukot ovat vanhemmissa männiköissä ja soilla. Koppelot taas nuoremmissa mäntymetsissä.



Lisääntymisaika
Soidin on huhtikuussa. Tällöin sekä kukot että kanat kerääntyvät soidinalueelle, yleensä vanhaan rauhalliseen metsään. Kukot pitävät pyrstöään koholla viuhkana ja uhittelevat toisille kukoille. Koppelot valitsevat kukoista mieleisensä. Munia 6-9. Poikaset kuoriutuvat kesäkuussa.

Pyy
Pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Selkäpuolelta harmaankirjava, rinnasta ruskehtava. Pyrstön kärki ruskea. Kukolla musta, kanalla vaaleankirjava leukalappu. Päälaella on toisinaan selvästi näkyvä töyhtö. Lentoonlähtiessä pyyn siivistä kuuluu selvä tunnusomainen hurina. Varsinkin koiraspyyt viheltelevät keväällä ja syksyllä ilmoittaakseen reviiristään


Levinneisyys
Pyitä tapaa lähes koko maasta, lukuunottamatta pohjoisinta Tunturi-Lappia. Runsaimmin niitä on kuitenkin Oulun eteläpuolella. Pyy viihtyy hyvin vesistöjen läheisyydessä. Kannat ovatkin runsaimmat Järvi-Suomessa.

Koko
Metsäkanalinnuistamme pienin, painaa keskimäärin noin 350 g.

Ravinto
Kesäaikaan ruohokasvit, marjat, siemenet, hyönteiset, madot ym.
Talvella lepän ja koivun urvut ja silmut.

Elinympäristö
Tiheäkasvuiset sekametsät, missä kasvaa kuusta ja lehtipuita. Leppä on pyylle tärkeä ravintolähde.

Lisääntymisaika
Pesä maassa suojaisessa paikassa. Munia 7-11.

Metsästysaika
10.9.-31.10. Metsästysajassa voi olla riistanhoitopiirikohtaisia rajoituksia.

Teeri
Koiras ja naaras ovat eri näköisiä, kuten metsollakin. Koiras on sinertävänmusta, mutta silmäkulmat ovat punaiset. Naaras on ruskeankirjava ja hyvin maastoon sulautuva. Kukon pyrstö on lyyramainen ja selvästi erottuva. Naaraalla on lovipäinen pyrstö, siitä sen erottaakin varmasti koppelosta. Keväisin ja syksyisin varsinkin pakkasaamuina kuuluva kujertava pulputus on teerikukkojen laulua.


Levinneisyys
Teeriä tapaa koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Se on kuitenkin vähentynyt eteläisimmästä Suomesta ja Lounais-Suomen viljelyalueilta. Eniten teeriä on Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä.

Koko
Kukko painaa 1-1,5 kg, kana alle 1 kg.

Ravinto
Kesällä ruohovartiset kasvit, marjat, jyvät ja poikasilla hyönteiset,
talvella lähes yksinomaan koivun silmut ja urvut.

Elinympäristö
Vaihtelee jonkin verran vuodenajan mukaan. Kesällä tuoreet kangasmetsät ja soiden reunat. Talvella koivua kasvavat alueet. Teeri ei kaihda aukeitakaan aloja.

Lisääntymisaika
Maalis-huhtikuussa soidin aukeilla paikoilla. Tällöin kukot taistelevat reviireistään näyttävästi ja kanat valitsevat puolisonsa. Munia on 6-10. Pesä on maassa kostealla paikalla usein pienen aukon reunassa tai taimikossa.

Metsästysaika
10.9-31.10, tarkista riistanhoitopiiriltäsi ennen metsälle lähtemistä.


Kuvat: Lauri Kurkela ja Metsästäjän opas.

Seuraava sivu