Kittilän kala ja riistatilanteesta
Tällä kirjoituksella haluaisin tuoda esiin Kittilän kalastus- ja kalastus mahdollisuuksista. Ulkopaikkakuntalaisillehan on metsähallituksen puolesta osoitetut virkistyskalastusmahdollisuudet. Ounasjokihan on suuri vesistö, mutta kalakanta ei ole järin suurta haukia lukuunottamatta. Istutuksia suoritetaan vuosittain, jopa lohtakin on istutettu leimaantumaan Ounasjokeen. Kittilän kylältä seitsemän kilometrin päässä oleva Riikonkoski kunnostettiin tämän kesän aikana. Aika näyttää mitä kunnostus tuo tullessaan. Isot kivet siirrettiin rannalta takaisin jokiuomaan, että saataisiin kaloille levähdys ja pysähdyspaikkoja. Pohjakasvillisuus ei varmaankaan kasva,kuin noin kymmenen vuoden kuluessa.Onkin mielenkiintoista ensi keväänä seurata miten kivet pysyvät paikoillaan jäiden lähdettyä. Epäilenpä vahvasti, että luonto ottaa ohjat käsiinsä ja muokkaa koskesta haluamansa näköisen.


Ounasjokeen laskevista sivujoista Aakenusjoki on varmasti virkistyskäyttäjien kärkipäässä mukaanlukien Pyhäjärvi, jossa on todella suurta nieriää ja taimenta. Syvyyttä kuitenkin järvellä on useita kymmeniä metrejä, joten saaliiseen käsiksi pääseminen ei ole ollenkaan varmaa.

Hanhinmaan ja Pokan välillä pääsee parhaiten tutustumaan Kapsajokeen, mikäli mielii kauas asutuksista luonnon helmaan. Toki Kapsajoen varsikin on muuttunut rajusti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Mökkejä on noussut paikoin vieri viereen ja pistoteitä on puhkottu rantaan useista kohdista. Lukuisia pienenpiä sivuhaarojahan näillä joilla on, josta tavoittaa pienenpää purotaimenta ja harria. Kaukana ovat ne ajat, kun pikkuojistakin nousi reilun puolikiloista tammukkaa.


Tästä kuvasta näkee mitä metsäojitus tekee pahimmillaan pienelle ojalle: lietemäärä kasvaa ja vesitila pienenee.

Tällä hetkellä tiedän kaksi pienempää ojaa mistä vielä tavoittaa näitä hienoja onkikaloja. Se joka väittää, että täällä on niin paljon kalaa ettei sekaan mahdu niin valehtelee. Itse olen muutaman kymmenen vuoden aikana kolunnut tämän perän kairoja ja nähnyt muutokset kalastuksen kehittymisessä sekä riistakannan nousu ja laskukaudet.

Kanalintukanta oli tänä vuonna poikkeuksellisen hyvä. Isompiakin lintuja, kuten metsoja ja teeriä esiintyi edellisvuosia enemmän. Sen verran on nähtävissä, että nuoret taimikot ovat kasvaneet tiheiksi ja kolmen-neljän metrin korkuiseksi, antaen jälleen hyviä suojapaikkoja linnuille. Laajojen ja suurten petäjikköjen hakkuut ovat selvästi vähentäneet metson elintilaa ja metsokin on joutunut muuttumaan kehityksen myötä ja sopeutumaan pieninpiin metsäalueisiin. Riekko ja teeri ovat mielestäni selviytyjiä ruokailutottumuksineen. Koivunurpujen syöjät näyttävät selviytyvän hakolintuja paremmin muutosten maailmassa.


Kun jokainen kala- ja metsämies huolehtii omalta osaltaan luonnon hyvinvoinnista, niin varmasti saamme jatkossakin kokea paljon unohtumattomia elämyksiä kala- ja riistamailla.

Artikkeli: Juha Huttunen, 02.12 2002
Kuvat: Juha Huttunen

Sivun alkuun