Hauki

 


Hauki on todellinen petokala. Muut kalat, myös omat lajitoverit, ovat sen ravintoa. Hauki sekä kiehtoo, että pelottaa ihmisiä. Suomessa hauki on virkistyskalastajien suosituin saaliskala. Hauki on komea ahmatti, joka saattaa kasvaa todella suureksi. Se on myös taitava taistelija, joka tarjoaa pyytäjälleen loistavan vastuksen. Viimevuosina hauenkalastuksesta on tullut suuri intohimomme. Oulun jokisuistossa
olemme kohdanneet toinen toistaan suurempia vonkaleita. Menemme vuosi toisensa jälkeen samoille matalikoille kalastelemaan, aivan kuten lohi palaa syntymäjokeensa.



Hauen tuntomerkit
Hauella on pitkähkö ruumis, krokotiilimainen pää ja suuri suu. Sen selkäevä sijaitsee takana, lähellä pyrstöevää. Väriltään hauki on kellertävän vihreä, tummavetisissä järvissä jopa lähes musta. Kyljissä laikkuja tai pystyjuovia, vatsa valkoinen. Hampaat ovat erittäin terävät ja pitkät.

Elinympäristö
Hauki uiskentelee mielellään suojaisilla rannoilla ja matalikoilla niin meressä kuin järvissäkin. Kutuaika on keväällä heti jäidenlähdön jälkeen ja “paras” pyyntiaika on kirjojen mukaan lokakuusta toukokuulle. Oma kokemus kuitenkin kertoo, että hauki iskee matalikoista parhaiten kesäkuun viimeisinä päivinä. Parhaimmillaan 30 kipaletta reissua kohden. Ehkä hauki ei ole silloin vielä pulleimmillaan, mutta ainakin sitä tulee ja paljon.


Hauet elävät sekä järvissä, että joissa viettäen suurimman osan ajastaan paikallaan vesikasvillisuuden suojassa, johon niiden väritys erinomaisesti sulautuu Näin hauki väijyy saalistaan ja syöksähtää äkkiarvaamatta sen kimppuun. Ruumiin takaosassa sijaitsevat selkä- ja peräevät antavat yhdessä pyrstöevän kanssa hauelle suuren kiihtyvyyden, kun se ampaisee kymmenkunta metriä pitkään hyökkäykseen.

Saaliinsa hauki havaitsee pikemminkin näkö- kuin hajuaistinsa avulla, päivällä aina 15 metrin etäisyyteen saakka. Ilmeisesti lähestyvän kalan aiheuttama veden värinä varoittaa haukea, koska sokeakin hauki kykenee pyydystämään saalista. Yöllä se pyydystää lähes yhtä hyvin kuin päivällä. Se tapaa lojua aivan lähellä pohjaa, koska sen silmät ovat pään yläosassa ja suuntautuvat eteen- ja ylöspäin. Hauen aivot ovat pienet, vain alle tuhannesosan ruumiin kokonaispainosta, ja näkölohkot käsittävät suuren osan niistä.


Olemme varmasti kaikki kuulleet rajuja kertomuksia, joissa hauki on hyökännyt ihmistä kohti. Kyllä siinä aikuinen mieskin säikähtää, kun kesämökin rannalla käsiä pestessään hauki päättää iskeä 800:lla hampaallaan. Jos suomalaiset kesämökkeilijät tietäisivät millaisia petoja vetten alla elelee, miettisivät he varmasti kahdesti ennenkuin lähtisivät uimaan ilman uimahousuja.

Muskellunge eli jättihauki
Amerikan Suurissa järvissä elää jättihauki eli muskellunge, joka muistuttaa suuresti haukea, mutta sen leuan alaosa on suomuton. Pituutta hauelta voi löytyä lähes 2,5 metriä ja painoakin suurimmissa saaduissa yksilöissä on ollut reippaat 50 kiloa. Ikää tällä veijarilla voi olla kuulemma jopa 80 vuotta - suomalainen kalamies voi vain unelmoida tällaisista unelmasaaliista;)
Suurin Suomessa saatu hauki on Säkylän Pyhäjärvestä pyydetty 175 cm pitkä ja 25,5 kg painanut jättiläinen.

Leuat saaliin loukkuna
Aivan pienet hauenpoikaset syövät vesikirppuja sekä toisten kalojen poikasia. Kasvaessaan ne siirtyvät isompiin kaloihin ja käyvät yhä haluttomammiksi syömään pieniä eläimiä jolleivät nämä ui suoraan suuhun. Hauet ovat lähes yksinomaan kalansyöjiä. Erikoisesti ne saalistavat särki- ja lohikaloja.


Suuret hauet voivat pyydystää myös muita vedessä uivia eläimiä, kuten vesilintuja, liejukanoja, nokikanoja vesi myyriä ja sammakoita. Monien havaintojen mukaan hauen on todettu syövän jopa itsensä kokoisia eläimiä. Hampaat auttavat sitä pitämään kiinni kovastikin vartaanpyristelevästä saaliista. Alaleuan sivuilla olevat vahvathampaat suuntautuvat suoraan ylös; niillä hauki tarttuu kohteeseensa. Yläleuan hampaat ovat pienemmät; niitä on suun etuosassa enemmän ja ne suuntautuvat taaksepäin. Suun yläosassa törröttää pieniä taaksepäin kääntyneitä hampaita, jotka estävät saalista pääsemästä irti. Suu aukeaa tavattoman suureksi kidaksi.

Toisinaan isokokoinen eläin voi juuttua hauen kurkkuun kohtalokkain seurauksin, koska taaksepäin kääntyneet hampaat estävät sen työntymisen ulos. Onnistuneesti niellyn suuren saaliin sulattelu kestää kauan, ja hyvän aterian jälkeen hauki lojuukin viikon päivät liikkumattomana usein lähellä pohjaa välittämättä kalamiehen vieheistä.
Hauki voi syödä isoja saaliskaloja, koska sen suoli on lähes suora ja mahalaukku vain suolen etuosassa oleva laajentuma.


Mihin aikaan kalaan Oulussa?
Kesäkuun loppupuolella ja heinäkuun alussa ovat hauen kalastuksen kannalta parhaimpia hetkiä. Kuuden tunnin reissulla tulee parhaimmillaan yli 35 haukea/kalastaja. Kesällä haukea saa parhaiten 1-2 metrin syvyisestä matalikoista, joissa ne ovat löhöilemässä ja saalista väijymässä. Oulun vesistössä parhaiksi koetut haukiuistimet ovat hopeanvärinen Professori ja Provisori.

Tutustu Luonnossa.net -palvelun
kalaresepteihin --->

Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi.
Kuvat:
Juha Happonen

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Sivun alkuun