Öljypitoinen terveyspommi - Tyrni (Hippophaë rhamnoides)
Tyrni menestyy luonnonvaraisena Pohjanlahden aukeilla ja kivisillä hiekka- tai sorarannoilla sekä saaristossa. Se on piikikäs ja tiheä, paljon valoa tarvitseva pensas, joka kasvaa 0,5-5 m korkeaksi. Mehevistä ja pitkänomaisista tyrnimarjoista valmistetaan mehuja, hilloa, hyytelöä, sosetta ja likööriä. Tyrnimarja sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja, kuten mm. C-, A-, F-, P-, E-, K-, B1-, B2 ja B6-vitamiineja, A- ja D-vitamiinin esiastetta sekä paljon kivennäis- ja hivenaineita. C-vitamiinia on 200-700 mg/100g.


Suomessa tyrnistä on tullut suosittu viljelykasvi. Istutusvälin tulee olla noin 2 metriä ja rivivälin 4 metriä. Viljelyssä tarvitaan yksi poikatyrni kuutta tyttötyrniä kohti. Tyrni viihtyy parhaiten multa- ja hiekkasekoitteisessa maaperässä, aurinkoisella ja kostealla paikalla. Tyrnin oranssinkeltaiset marjat ovat poimintakypsiä vasta lokakuussa. Tyrnin lehdet ovat päältä vihertävänharmaat ja alta hopeanharmaat. Kukinta alkaa touko-kesäkuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat pieniä ja kellanvihreitä.

Tyrni on kaksikotinen kasvi eli sen hede- ja emikukat ovat yleensä eri yksilössä. Hedekukissa on neljä siitepölyä tuottavaa hedettä. Hedekukinnot avautuvat toukokuussa. Siitepöly kulkeutuu tuulen mukana kaukanakin olevien emikasvien pullomaisiin emilehtiin, joista myös marjamaiset hedelmät kehittyvät. Linnut levittävät tyrnin siemeniä uusille kasvupaikoille.

Tyrnipensaalla on vahvat, laajat ja syvälle ulottuvat juuristot. Juuret sitovat typpeä, joten typpilannoituksen tarve on hyvin vähäinen. Typensitojabakteeriensa avulla se saa tarvitsemansa ravinteet huonommastakin kasvuympäristöstä. Yksi tyrniyksilö voi olla laajuudeltaan jopa 200 metriä leveä.


Tyrnimarjan poiminta ja käyttö
Tyrnin mehevämaltoiset marjat ovat lähes kannattomia ja tiukasti kiinni rungossa. Tyrnin poiminta on hidasta ja vaikeaa, eivätkä piikeiksi muuttuneet lyhytversot eli oraoksat helpota asiaa yhtään. Tyrnimarjat kerätäänkin usein ensimmäisten pakkasten tullessa käsin tai oksia kepillä kopauttamalla. Tällöin on syytä käyttää alustaa, jolle marjat putoavat.

Tyrnimarjaa käytetään lääketeollisuudessa, mm. verisuoni-, sydän- ja verenpainelääkkeisiin. Ennen tyrnin rauhoittamista tyrnin lehtiä ja kukkia käytettiin ihottumiin, reumatismiin, yskään ja matolääkkeeksi. On syytä kuitenkin muistaa, että oksien katkominen ja vahingoittaminen on kiellettyä. Satoa kasvit alkavat tuottaa muutaman vuoden iässä. Tyrnipensaat kuolevat yleensä jo 30-50 vuoden iässä.

Katso myös kuvasarjamme Tyrnipensaiden istuttamisesta.

Lähteet: Suomen luonnonmarjat. Relve H. Gummerus 1995,
Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina. Minna Heikkilä 1995 ja Suomalainen puutarha. Karhu, S. 1990.

Artikkeli: Jarmo Kurkela
Kuvat: Copyright by
Unto Vallin.

Sivun alkuun