Onkimisessa käytettävät syötit
Onkijan syöteistä puhuttaessa tulee varmaan jokaiselle ensimmäiseksi mieleen perinteinen onkimato. Onkijan syöttivalikoima on kuitenkin sangen laaja. Kokenut onkija on varmasti kokeillut jo kaikkia perinteisiä syöttejä, kuten savimatoa, kastematoa, lehtimatoa, tunkiolieroa, kärpäsen toukkaa, surviaissääsken toukkaa, taikinaa, maissia, makaronia, hampunsiemeniä, juustoa, leipää jne. Syötti valitaan pyydettävän kalalajin mukaan, syötin koko puolestaan valitun kalalajin yksilöiden koon mukaan. Jotta kokonaisvaikutelma olisi kalan silmissä edes jossain määrin luonnollinen, valitaan onkeen syötin kokoon nähden sopiva koukkukoko.


Taikina
Omatekoisista syöteistä, onkitaikinan valmistus on kaikkein yksinkertaisin. Sen valmistukseen et tarvitse muuta kuin vähän vettä ja vehnäjauhoja. Niistä muovataan kiinteä tahna, josta irrotetaan aina pieni pala koukkuun. Onkitaikinoita voi taatusti valmistaa lukuisia eri menetelmiä käyttäen. Voisipa oikeastaan sanoa, että jokaisella kalamiehellä on omat reseptinsä. Monet kalamiehet lisäävät taikinan joukkoon tipan esanssia, hamppuöljyä, anisöljyä jne. Taikinapallo voidaan myös värjätä elintarvikevärejä käyttämällä. Näin saadaan koukkuun monivärinen kalaa houkutteleva syötti.

Taikinaa käytetään yleensä lahnan, särjen, säyneen ja muiden särkikalojen kalastuksessa. Hyvin sitkeä taikina pysyy aina paremmin koukussa. Koukun kärki saa tulla taikinapallosta esiin ainoastaan jos taikina on kovaa. Koukku saa olla kokonaan taikinan sisällä, kun käytetään pehmeää taikinaa. Pehmeä taikina murenee varmasti vastaiskun voimasta ja näin kala jää kiinni koukkuun. Pehmeällä taikinalla kalastettaessa syötti alkaa ajan kuluessa likoamaan veteen, jolloin se täytyy tarkistaa useammin.

Taikinan keittäminen
Taikinapallon voi myös keittää sen sitkistämiseksi. Sidosaineena käytetään kanamunan valkuaista. Sekoitettavia aineksia voivat olla vaikka leipä-, maissi-, tai vehnäjauho, verimakkara, kalastukauppojen houkutinainemassat ja tietenkin kananmuna. Aineet sekoitetaan ja muodostuneesta taikinasta muotoillaan halutunkokoisia palloja. (esim 1-2 cm halkaisijaltaan) Nämä pallot lasketaan kiehuvaan veteen 2-4 minuutin ajaksi. Mitä kauemman aikaa pidät taikinapalloja kiehuvassa vedessä, sitä kovemmiksi ne tulevat. Mikäli haluat, voit hajustaa myös keitinvedenkin. Keitettyjä taikinapalloja käytetään monesti vain pohjaongella ongittaessa, mutta ne toimivat yhtä tehokkaasti myös tavallisen ongen kanssa. Muista laittaa koukun kärki näkyviin. Herkempiä kaloja ongittaessa taikinapalloa ei kiinnitetäkään koukkuun, vaan koukku jätetään paljaaksi. Syötti kiinnitetään ohuen noin 2-4 cm:n mittaisen siiman päähän. (0,09-0,13 mm) Tämä siimanpätkä on kiinnitetty koukkuun, yleensä mutkan kohdalle. Kun kala sitten alkaa nielemään taikinapalloa se ei heti tunne koukkua, mutta sen jatkaessa syötin nielemistä joutuu myös koukku lopulta sen suuhun, ja näin kalan saa varmemmin kiinni. Koukunkoko tulee kuitenkin olla suhteutettuna taikinapallon koon kanssa.

Maissi, juusto, vaalealeipä jne.
Maissi on vaivaton syötti, sen kun voi hakea suoraan kaupan hyllyiltä. Suuret kalat pitävät kovasti maissinjyvistä. Kaupasta saat niitä säilykepurkeissa (Diva, Eldorado). Makaroni puolestaan ei ole mikään supersyötti, mutta se antaa ihan mukavasti suurta särkeä. Keitä makaroni ja viipaloi sopiviksi suikaleiksi. Juusto on helpon muovailtavuutensa sekä houkuttelevan ominaishajunsa vuoksi erinomainen syötti särkikaloille. Juustonpala pyöritellään sormien päissä sopivan muotoiseksi, minkä jälkeen koukku laitetaan sen sisään. Muista laittaa koukun kärki juuri ja juuri näkyviin. Vaaleasta leivästä voi tehdä veteen sekoittamalla erinomaista onkitahnaa. Ranskanleivän palasia voi käyttää ihan sellaisenaan. Leikkaa leivästä kuution muotoisia palasia. Leipäpalanen saa kellua pinnalla.

Houkutinaineseoksien valmistaminen
Jauhemaiset houkutinaineet sekoitetaan seuraavalla tavalla: 1.) Kuivat ainesosat, esimerkiksi leipäjauho, hienorakenteinen hiekka ja jokin lisämakua antava jauho, vaikka maissijauho kaadetaan ämpäriin. 2.) Aineet sekoitetaan huolellisesti keskenään. 3.) Tämän jälkeen lisätään vesi. Jos halutaan käyttää erityisiä lisähajusteita, kuten anisöljyä tai erilaisia apteekeista saatavia esansseja, jotka ovat myös nestemäisiä, niin ne sekoitetaan aina lisättävän veden joukkoon, ei milloinkaan suoraan kuivaan houkutinaineeseen. Veteen sekoitettaessa niiden aromi leviää tasaisesti koko houkutinainemassaan. Näitä lisäaromeja on käytettävä erittäin varovasti. Usein muutama tippa litraan vettä on sopiva sekoitussuhde. On muitettava, että kalalla on paljon tarkempi hajuaisti kuin ihmisellä. Virtaavassa vedessä haju huuhtoutuu nopeammin pois ja niimpä näitä lisäaineita voidaan käyttää runsaammin kuin seisovassa vedessä.

Vettä lisätään houkutinaineeseen vähitellen kokoajan toisella kädellä sekoittaen. Näin tehdään, kunnes koko houkutinainemassa on kauttaaltaan kastunut, muttei niin märkä ettei se pysyisi koossa. Kun vesi on imeytynyt, on houkutinaine valmis käytettäväksi. 4.) Lopuksi voit muotoilla houkutinaineesta pyöreitä erikokoisia palloja ja heitellä niitä mahdollisimman lähelle omaa onkimispaikkaasi.

Houkutinaineseokseen soveltuvia aineita: leipäjauho, maissijauho, riisijauho, kaurahiutaleet, leseet, maapähkinäjauhe, hanpunjyvämurske ja kookosjauhe. Voit myös lisätä sellaisia herkkuja, jotka pitävät kalaparven kauemman aikaa paikallaan. Näitä ovat tietenkin madonpalaset, kalansiivut, toukat, katkaravut jne.

Pääosa houkutinaineesta heitetään heti kalastamaan ryhdyttäessä veteen, jolloin kalat todennäköisesti alussa pelästyvät houkuttelua, mutta saavat olla koko loppupäivän rauhassa, sillä myöhemmin heitellään vain muutama erittäin pieni houkutinpallo veteen. Kun kalamies on onnistuneesti tehnyt houkutinaineseoksen ja käyttänyt sitä, hän voi varmasti olla kalastuspäiväänsä tyytyväinen.
(Lähde: Ari Paataja, Onkijan kirja)

Sivun alkuun