Fasaanin metsästys

 

Pitkäpyrstöinen peltokanalintu
Fasaani tuotiin Suomeen 1850 -luvulla. Fasaanikanta on levinnyt Etelä- ja Lounais-Suomesta istutusten myötä Pohjois-Suomeen asti. Luontainen fasaanikanta lisääntyy nykyään itsestäänkin, mutta sitä edelleen tuetaan säännöllisin istutuksin. Lajin menestyksen taustalla on myös paljon kovaa riistanhoitotyötä.

Fasaani on alunperin kotoisin Itä-Aasiasta. Se on hieman teertä suurempi lintu, joka viihtyy viljelyseutujen, kasvatustarhojen sekä taajamien lähiympäristössä. Urosta kutsutaan kukoksi ja naarasta kanaksi. Fasaani karttaa suuria metsäalueita . Sitä metsästetään vuosittain noin 7 000 – 19 000 yksilöä.


Talven vaikeudet
Suomen kylmään talveen fasaanit eivät ole koskaan oikein sopeutuneet. Kasvisravinnon vaikea löytäminen ja kylmät pakkasilmat verottavat fasaanikantaa huomattavasti. Useat fasaanit muuttavatkin talven ajaksi ihmisasutusten tuntumaan. Ilman jatkuvaa talviruokaa fasaanit loppuisivat nopeasti Suomesta.

Fasaanin metsästys koirilla
Metsästys tapahtuu yleensä seisovan, noutavan taikka karkottavan koiran avulla. Ajoketjumetsästys on myös tehokas tapa metsästää. Ajomiehet tekevät lyhyitä ajoja eri suuntiin. Metsästys tapahtuu usein ihmisasutuksen läheisyydessä, joten varovaisuus on erittäin tärkeää. Ampumaketjussa olevat miehet ampuvat fasaanit yleensä lennosta. Suuressa suosiossa ovat myös ohjatut fasaaninmetsästysretket, jossa käytössä on koulutetut kanakoirat.


Koiran kanssa voidaan treenata esim. puidussa pellossa, jossa koiran hakukuvion tulisi olla mahdollisimman laaja ja järjestelmällinen eli laidasta laitaan. Koira pitää yhteyttä omistajaansa. Metsäsarakkeita joudutaan usein haravoimaan montakin ennen ensimmäistä fasaanisaalista. Tuulen alta fasaania lähestyttäessä on paremmat onnistumisen mahdollisuudet.

Yhteistyötä koiran kanssa
Kun koira sitten löytää fasaanin se jää tiukkaan seisontaan riistalinnun lähelle. Fasaani joko pakenee tai jähmettyy pelosta paikalleen. Fasaani on laiska lentämään, joten se saattaa lähteä pakoon myös juosten. Kanakoirien kouluttaminen vaatii molemmin puoleista kärsivällisyyttä.

Paikalleen jähmettynyttä fasaania voi lähestyä 10-5 metrin läheisyyteen, jonka jälkeen koiralle annetaan ”aja” -komento, jolloin kukko saadaan ilmaan. Saman tien koiraa komennetaan pysymään paikallaan ja ammutaan fasaani turvallisesta noin 10 metrin etäisyydeltä.

Koira ei saa lähteä noutamaan saalista ilman isännän komentoa. Ampumisen jälkeen isäntä voi siis antaa joko “paikka” tai “nouda” -komennon. Noutamisapua käytetään mikäli metsästäjä itse ei löydä ammuttua fasaania. Olisi ihanteellista, mikäli koira osaisi noutaa saaliin sitä repimättä. Koirilla on kuitenkin taipumusta varmistaa tiukalla purennalla, että saalis on kuollut.


Tunnistaminen
Fasaanikukko on kirkasvärinen ja pitkäpyrstöinen lintu. Kukon höyhenpuku on kuparinhohtoinen ja tummaläikkäinen. Sen pää on vihertävänkiiltoinen ja sen kaulassa on valkoinen rengas. Soidinaikaan kukoilla on punaiset ihopoimut silmän ympärillä.

Fasaanikana on kellanruskea ja tummatäpläinen eli selvästi vaatimattomamman näköinen kuin kukko. Ruskea väri auttaa arkaa kanaa pysymään huomaamattomana luonnossa. Kukko sen sijaan viihtyy näkyvillä paikoilla. Kana tunnistetaan helposti sen pitkästä pyrstöstä.


Fasaanikukon ruumiinpituus on 35-45 cm. Kun tähän vielä lisätään pyrstö, ovat kookkaimmat kukot jopa 90 cm pitkiä. Kanalla pyrstön pituus vaihtelee 20-25 cm välillä.

Soidinaika ja ravinto
Fasaanin soidin alkaa huhtikuussa. Kukon aamuiset soidinhuudot ovat käheitä, kaksitavuisia rääkäisyjä ”göök-köö”. Se myös samalla säestää huutojaan siiveniskuilla. Fasaanikukko etsii soidinreviirilleen 6-7 kanaa, jotka munivat touko-kesäkuussa 8-15 ruskehtavanharmaata tai vihertävänruskeaa munaa. Pesä löytyy yleensä kasvillisuuden kätköistä pensaikosta taikka niityltä. Fasaani syö jyviä, rikkakasvien siemeniä, kukintoa, varpuja, lehtiä hyönteisiä sekä toukkia.


Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi.
Lähde: Metsästäjän opas ja Riistanjäljillä. Riista ja Kalatalouden tutkimuslaitos
Kuvat:
Timo Koskinen, Petri Koivisto, Natureinfinland.fi ja Ari Alinen.

Keskustele artikkelin aiheesta muiden kanssa --->

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

 



Sivun alkuun